|
|
|
Scientific
Publications - Work Done by Microbiology Reader
Heikki Koivo, Matti Siika-aho and Terhi Ylöstalo, [Microbial growth in a paper machine], Paperikoneen kiertovesien konsentroitumisen vaikutus mikrobien kasvuun (Fin.l.), Helsinki University of Technology and VTT - Technical Research Centre of Finland / Biotechnology Report, 2000, 77 pp. ABSTRACT Tiivistelmä Paperikoneiden kiertovesien konsentroituessa mikrobien
kasvuolosuhteet paranevat. Muodostuva mikrobifloora riippuu kiertovesissä
olevista mikrobeille käyttökelpoisista ravinteista ja vallitsevista
olosuhteista, kuten pH:sta ja lämpötilasta, sekä kontami- naatiolähteistä.
Tutkimuksessa pyrittiin kasvatuskokeiden ja mallituksen avulla selvittämään
konsentroitumisen ja paperikoneella vallitsevien olosuhteiden vaikutusta
mikrobien kasvuun. Tutkimuksen kohteeksi otettiin kaksi eri tyyppistä
paperikonetta, neutraali ja hapan, ja kaksi kyseisillä paperikoneilla yleisesti
esiintyvää haittamikrobia, Acinetobacter lwoffii ja Bacillus coagulans. A.
lwoffii oli eristetty neutraalilta paperikoneelta ja B. coagulans happamalta,
tosin jälkimmäinen voi kasvaa myös neutraaleissa olosuhteissa. B. coagulans
on termofiilinen itiöivä sauvabakteeri, joka kestää korkeitakin
lämpötiloja. A. lwoffii on mesofiilinen kokki, joka ei käytä
hiilenlähteenään glukoosia (kuten B. coagulans ja useimmat muut mikrobit)
vaan esim. etanolia, asetaattia, pitkäketjuisia rasvahappoja tai fenolisia
yhdisteitä. Mallimikrobien lämpötila-, pH- ja ravinnevaatimuksia tutkittiin
esikokeiden avulla. Bioscreen-laitteistolla ja rikkailla kasvatusalustoilla
tehdyillä kokeilla saatiin A. lwoffiille lämpötila-optimiksi 30 ºC ja
pH-optimiksi 7 - 10. B. coagulansin pH-optimi oli riippuvainen lämpötilasta.
Nopein kasvu havaittiin 50 ºC:ssa ja pH:n ollessa 5.5 . 6, kun taas
lämpötilassa 55 ºC nopein kasvu oli pH:ssa 7. Esikokeissa selvitettiin myös
keinotekoisen, konsentroidun kiertoveden valmistusta ja päädyttiin LK-aineiden
yksinkertaiseen uuttoon (60 ºC, 3 h) paperikoneiden massakomponenteista kolmen
prosentin sakeudessa. Uutos suodatettiin ja suodos pakkaskuivattiin
käytettäväksi kasvatusalustoihin. Keinotekoisen kiertoveden raaka- aineina
käytettiin mallipaperikoneiden hylkypaperia ja mekaanista massaa.
Mallimikrobien ravinnevaatimusten perusteella laboratoriokasvatuksia varten
kehitettiin perusalustat, jotka sisälsivät mikrobikasvulle tarpeellisten
suolojen lisäksi hiilenlähteen (A. lwoffii: asetaatti, B. coagulans:
glukoosi), puskurin pH:n stabiloimiseksi (A. lwoffii: fosfaatti, B. coagulans:
fosfaatti + piperatsiini) sekä ravinnelisänä hiivauutetta B.
coagulans-kasvatuksissa. Pakkaskuivattua kiertovesiuutetta lisättiin kolmena
eri pitoisuutena kasvatusalustoihin. Mallimikrobien käyttäytymistä eri
kasvatusolosuhteissa tutkittiin ns. fermentoripullo- kasvatuksissa. Kasvatusten
aikana mitattiin pH, hiilenlähteen (asetaatti tai glukoosi) kulutus, sameus,
sekä hiilidioksidin ja ATP:n tuotto. Kiertovesiuutteesta peräisin oleva
liukenematon aines kasvatusalustoissa häiritsi kasvatusten aikana tehtyjä
mittauksia ja määrityksiä. Erityisesti sameusmittaus oli epäluotettava.
Mittaustiedoista määritettiin kasvua kuvaavia tunnuslukuja: mm. hiilenlähteen
kulutusnopeus, pH:n muutosnopeus ja viive, joka kuluu siirrostuksesta kasvun
alkamiseen. Laskettujen tunnuslukujen ja kasvatuksessa käytettyjen
olosuhdemuuttujien (lämpötila, pH, kiertovesikonsentraatio) välisiä
korrelaatioita tutkittiin tilastollisilla monimuuttuja-analyysimenetelmillä.
Fermentoripullokokeissa kiertovettä sisältävillä kasvatusalustoilla A.
lwoffii kasvoi parhaiten 30 ºC lämpötilassa pH:ssa 8. Kasvu oli suhteellisen
hidasta ja joissakin kokeissa viive ennen kasvun alkamista saattoi olla jopa 120
h. A. lwoffii ei kasvanut mallipaperikoneen ajolämpötilassa. Kasvaessaan A.
lwoffii muodosti limaa ja vaahtoa kasvatuspulloihin sekä tarttui pintoihin ja
kiintoaineeseen muodostaen kasaumia. Tarttuminen ja kasaumat vaikeuttivat
määrityksiä A. lwoffii-kasvatuksissa. Kiertovesiuutteen konsentraation
lisääminen nopeutti selvästi A. lwoffiin sopeutumista kasvatusalustaan
(siirrostuksen jälkeinen viive lyheni), mutta ei merkittävästi lisännyt A.
lwoffiin kasvunopeutta. B. coagulans kasvoi parhaiten 46 ºC lämpötilassa,
joka on alempi kuin mallipaperikoneen ajolämpötila. Kaikissa
fermentoripullokokeiden testilämpötiloissa optimi oli pH 6.2, joka on
korkeampi kuin mallipaperikoneen pH. B. coagulans kasvoi nopeammin kuin A.
lwoffii. Tyypillisesti kasvu alkoi 0 - 10 h siirrostamisesta ja hiilenlähteenä
ollut glukoosi käytettiin loppuun nopeimmillaan alle kymmenessä tunnissa.
Kiertovesiuutteen konsentraation lisääminen hidasti jossain määrin kasvua.
Nykyisillä menetelmillä ei ole mahdollista seurata paperikoneilla esiintyvien
mikrobien määriä on-line. Mallipaperikoneiden tarjolla olevia
on-line-mittaustietoja (lämpötila, pH, johtokyky) ja mikrobimääritysten
tuloksia (saatiin paperitehtaasta riippuen noin parin-kolmen viikon väliajoin)
käytettiin tutkimukseen, jossa selvitettiin voitaisiinko saatavilla olevia
mittauksia käyttää mikrobitason monitorointiin/ennustamiseen paperikoneella.
Mittaustietojen analysoinnissa selvisi, etteivät mallipaperikoneilta saatujen
lämpötila-, pH- ja johtokyky- mittausten vaihtelut riittäneet selittämään
mikrobitasojen vaihtelua. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa kannattaa
kiinnittää huomiota mittausdatan laatuun: mikrobimäärityksiä on tehtävä
riittävän usein ja niiden luotettavuutta on parannettava. Lisäksi olisi
syytä etsiä mikrobitasojen vaihteluille myös muita selittäviä tekijöitä
(esim. pesut, ajotavat, seisokit). Vaikeimmat asiat projektin kannalta olivat
sopivien ja todellisuutta vastaavien kasvatus- alustojen tekeminen,
todellisuutta vastaavien kasvuolosuhteiden luominen laboratorio- kasvatuksissa
sekä mikrobiologinen monimuotoisuus paperikoneilla. Jälkimmäisestä syystä
laboratoriokokeiden perusteella tehtyjen mallien relevanssi ja käytäntöön
soveltuvuus ovat melko vaatimattomat. Projektin yhtenä pullonkaulana oli tiedon
saanti kiertoveden konsentroitumisesta; mitkä aineet todella konsentroituvat
kiertoveteen ja mitkä eivät. Mikrobien kasvatuksissa käytetty
kiertovesikonsentraatti oli vain approksimaatio siitä, millaiseksi paperikoneen
kiertovesi kiertoa suljettaessa konsentroituisi. Jatkossa tutkimuksia
kannattaisi tehdä mahdollisuuksien mukaan myös paperikoneella ja käyttäen
koneiden vesiä. Paperikoneiden mikrobiologian tutkimiseen ja mallintamiseen
tarvitaan parempia mikrobien mittaus- ja tunnistusmenetelmiä. Nykyiset
määritysmenetelmät eivät ole riittävän tarkkoja ja spesifisiä. Lisäksi
mikrobiologisia määrityksiä tehdään suhteellisen harvoin ja off-line. Eri
mikrobien, esim. tiettyjen haittamikrobien mittaamiseksi tarvittaisiin
spesifisiä menetelmiä.
|
© 2005
Transgalactic Ltd (manufacturer of Bioscreen C software) |
Privacy Statement | P.O. Box
1393, 00101 Helsinki, Finland,
Last modified: May 25, 2005
| ||||||